Ai niin, tulihan mulle siitä keskenmenouutisesta toinenkin läikähdys: pitää kutoa taas uusi vauvanpeitto, kun blondi ja lapsipuolisonsa vihdoin onnistuvat. Löytyisiköhän jotain toista mallia tai saisikohan mielikuvituksestaan irti jotain uutta, se sama malli ja lanka alkaa kyllästyttää.

Mulla on vielä kesken se vanhalle kaverille aloittamani vauvanpeitto, siihen löysin sentään valkoista Mamboa edellisten peittojen vaaleansinisen sijasta. Laskettuaika on ensi viikon torstaina, joten kiirettä alkaa pitää jos meinaan kutoa myssynkin vielä.

Vaikka se työkaveri on ärsyttävä, turhauttava, yksinkertainen, eri aaltopituudella ja vaikka suuren osan ajasta inhoankin sydämeni pohjasta, ainoa läikähdys rinnassa oli suru ja myötätunto, kun esinainen kertoi blondin keskenmenosta. (Tietenkin se pieni kateus, että jotkut tulevat raskaaksi ja saavat edes keskenmenon, mutta se nyt ei ole mitään henkilökohtaista.)

Omalla kohdalla odottelen menkkoja alkavaksi ihan näillä hetkillä. Lomamatkan takia siirsin niitä e-pillereillä ja menkkaoireet ainakin ovat olleet tuntuvat jo pari viikkoa. Kunhan kierto tästä taas alkaa, hankkiudun ovistestien avulla raskaaksi.

Olin viime viikon lomalla ja perinteisellä syksyn etelänmatkalla. Pikkasen oli pinna kireällä ennen lomaa, kun piti saada omat työt järjestykseen ja sitten se kovaääninen blondi-idiootti jättäytyi loppuviikoksi sairaslomalle kipaten omat työnsä mun niskaan. Luonnollisestikin oli taas hieman setvimistä, että se ne asiat edes ajantasalle. Kostoksi en jättänyt minkäänlaisia ohjeita tuuraamisekseni viikoksi, kyllä hänen jo useamman kerran perusteella pitää osata, kyseessä ei kuitenkaan ole ihmeteot. Ihme kyllä näyttää, että hommat ovat hoituneet muutamaa pikkujuttua lukuunottamatta. Ne pikkujutut saa kyllä hoitaa vielä ihan itse, mä en voi niitä hänen puolestaan korjata, luojalle kiitos henkilökohtaisista käyttäjätunnuksista.

Loma sinänsä oli täydellinen, lämmintä ja aurinkoista, ei kiirettä eikä mitään pakollista tekemistä. Olisi sitä lekotellut vielä toisenkin viikon ja syönyt pihviä joka ilta. Tosin vasemman jalan olisin voinut amputoida puoleen viikkoon mennessä. Ensin kengät hiersivät yhden varpaan lähes verille ja nilkutin seuraavan päivän tuskissani luolaretkellä ennen kuin sain kaupasta laastaria. Sitten joku tappajahyttynen pisti pariin kohtaan jalkaterää kunnon paukamat, jotka kutisivat varsinkin öisin mukavasti. Useampaan kertaan heräsin siihen, että hinkkaan jalkaani patja, peittoa tai vaan toista jalkaani vasten. Kenkäkin painoi ja kutitti mukavasti. Viimeinen niitti oli, kun liukastuin kadulla ja polvi ja puoli säärtä oli asfaltti-ihottuman peitossa. Suurimmat veret ja hiekat huuhtelin suihkussa, laitoin laastarin päälle ja menin rannalle. Lopullinen parantava silaus tuli meressä seisoskelusta, suolavesi taisi ihan oikeasti auttaa. Polvi on mukava kun rupi ei anna periksi reippaalle taivuttelulle ja kaiken alla oleva mustelma kolottaa kivasti. Onneksi paluumatkalle olin varannut lentokoneesta varauloskäynnin kohdalta paikat, niin sai istua tilavasti ja jalat suorina.

Päivitystä

Taas ollut vähän bloggaustaukoa. Kuuluisi kai sanoa, ettei se tarkoita etteikö elämässä tapahtuisi mitään, mutta kyllä se vähän sitä tarkoittaa. Sama elämä edelleen, ei vauvaa, Homokiintiön tilalle työkaveriksi on tullut Sivari, mutta Homokiintiökin tulee takaisin ens kuun alussa. Sivari on 19-vuotias nuorimies, jonka kanssa ollaan kyllä ihan eri aaltopituudella. Siitä huolimatta onnistutaan välillä tuhraamaan työaikaa ihan pelkkään paskanjauhamiseen. Tulee sellainen isosiskomainen olo.

Se kovaääninen ja ärsyttävä työkaveri on menossa lapsisulhasensa kanssa naimisiin ens lauantaina. Yllättäen se kutsui myös minut ja kollegan häihin, eli sinne sitten. En ole vielä uskaltanut kokeilla mahdunko juhlamekkooni. Pitäisi pian uskaltautua, jotta ehtii ostaa jotain uutta jos en mahdukaan. Luojan kiitos ne häävalmistelut ovat edenneet minun kannaltani suht vaivattomasti! Siis minua ei ole rasitettu valittamalla tai kyselemällä mielipiteitä. Se vaan jaksaa vieläkin hymyilyttää, että morsian osti itselleen liian pienen hääpuvun ja aikoi laihtua siihen sopivaksi häihin mennessä. Sovituksesta näkemäni kuvan perusteella ei ole ihan onnistunut, puku ei mene selästä kiinni ja siihen on kikkailtu nyöritys.

Lapsuudenystävä, jonka olen tuntenut niin kauan kuin muistan, on raskaana. Onhan se tietenkin ollut naimisissakin jo kohta pari vuotta, mutta silti, raskautuminen on kiellettyä. Varsinkin reilusti, suorastaan sairaalloisesti, ylipainoisten ihmisten raskautuminen tosta noin vaan. Ei kai tässä auta muu kuin ostaa langat ja kutoa taas yksi peitto. Asutaan kyllä niin kaukana toisistamme, ettei varmasti nähdä vahingossakaan, en edes muista milloin on tavattu viimeksi.

Hyväntekeväisyyttä

Kiva peli, jossa pitää sijoittaa annetut paikannimet kartalle. Mitä lähemmäs osuu, sitä enemmän vettä lahjoittaa. Kokeilkaa nyt saakeli jo pelkän pelin takia ja kertokaa paljon saitte, mä haluan tietää olinko mä hyvä vai en.